Palasimme Firenzeen Suomen juhlista eilen. Heti aamulla täällä odotti kreikan kirjallisuuden tentti. Laskin käännettäväksi vaaditusta tekstimäärästä, että Turussa kurssista pitäisi napsahtaa 25 opintopistettä. Täällä niitä herui kuusi. Siitäs saitte, te kaikki, jotka viikolla vihjailitte meidän vain lomailevan täällä!
Olin valmistautunut tenttiin helmikuusta asti. Tästä huolimatta aamulla en tuntenut itseäni yhtä itsevarmaksi kuin tentittävät homeeriset esikuvani:
“Kuin korkealla lentävä kotka, joka syöksyy maata kohti läpi tummien pilvien napatakseen pehmeän karitsan tai jäniksen, samoin Hektor ryntäsi kohti Akhilleusta keräten itsensä ja heiluttaen terävää miekkaansa.”
“Näin sanoen ryömi ulos puskista jumalallinen Odysseus –, kuin vuorilla kasvanut leijona, joka luottaen omaan voimaansa, tuulen ja sateen hakkaamana, silmät palavina, aikoo käydä härkien tai lampaiden tahi villien peurojen kimppuun.”
Sen sijaan tunnistin itseni niin ikään tentittävästä Sapfon kuvauksesta:
“Tämä järkyttää rinnassa sydäntäni. Kun vain näen sinut, en enää pysty puhumaan mitään, vaan kieleni on murtunut palasiksi, ja samassa ohut tuli juoksee ihoni alla, silmäni eivät näe mitään, korvani kaikuvat, ja kylmä hiki valuu alas selkääni…”
Jostain syystä suullisissa tenteissä kielitaitoni tuppaa tekemään hypyn onnelliseen lapsuuteensa. Tämä takauma vaikeuttaa kummasti kääntämistä. Tänäänkin tuntui siltä, kumma kyllä, että muinaiskreikka taipuu huomattavasti italiaa paremmin.
Kysymykset kuitenkin osuivat mukavasti kohdalleen, ja professori vielä kiitteli tentin jälkeen, että olen ollut uskollinen oppilas. Nyt olo on helpottunut; etten peräti sanoisi:
“Kaupunkiin peuranvasojen lailla paenneet troijalaiset sammuttivat janonsa, nojasivat kauniisiin taisteluvarustuksiin ja antoivat hien kuivua.”
PS. Huomenna lähdemme kuudeksi päiväksi Elban saarelle. Älkää kuitenkaan kaikotko: yritämme kirjoittaa sieltä jotain.
kesäkuu 3, 2008 kello 7:58 ip
Onnittelut, sillä tentti meni ilmeisesti hyvin! Hyvä, jos juhlavalmistelut ja -humu eivät onnistuneet tuhoamaan kevään työtäsi ja kiitos vielä teille kummallekin kaikesta avustanne.
Elbasta siis löysitte sopivan loma-asunnon ja kohteen. Voi että, kuulostaapa hyvältä; ainakin siellä pitäisi olla meri lähellä. Jäämme odottamaan kuulumisia vielä sieltäkin.
kesäkuu 9, 2008 kello 2:25 ip
Kummelia lainaten: Se on hyvä aihe.
Homeeriset eepokset nimittäin. Yritän saada jotain uskottavuutta omiin opintoihini syventymällä hieman muinaisenglantiin. Ei taida syksyllä onnistua, silloin on pedagogiset edessä… Hiukan osaan jo lukea, ja ymmärränkin joskus jotain. Se on paljon lähempänä nykysaksaa kuin englantia. Haaveena siintää joskus tulevaisuudessa lukea Beowulfia alkukielellä.
kesäkuu 12, 2008 kello 1:14 ip
Beowulfia alkukielella: kylla! Jos joskus tulen tyonantajaksi (epatodennakoista), aion antaa lisapisteita muinaiseeposten tuntemisesta. Mita ihminen oikein on, jos ei sita, mita hanen esi-isansa lauloivat?
kesäkuu 15, 2008 kello 8:23 ip
Joo, rupea työnantajaksi. Voin siteerata Aeneiksen, Ovidiuksen metamorfoosien ja Nibelungen-laulun alkuja…Muuten on aika epätodennäköistä, että niistä on hyötyä.